Tämän suhteellisen lyhyen ajan aikana olen jo saanut hyvin näkemystä siitä, että millainen kissa Nerosta on kuoriutumassa/on jo kuoriutunut. Alun perin Nero oli arka ja olikin jo sijaiskodissa tämän toisen minussa kiinnostusta herättäneen kissan kanssa ne arkajalat, kun taas kaksi muuta sisarusta olivat ensimmäisenä ovella vastassa ja muutoinkin sosiaalisempia sekä rohkeampia.

​

Ensimmäiset päivät Nero vietti jemmaantuneena jonnekin sängyn alle, mutta onneksi hän kuitenkin etenkin yöaikaan uskaltautui tutkimaan paikkoja. Hänelle annettiin paljon tilaa ja rauhaa olla itsekseen eikä makuuhuoneessa käyty turhaan.

​

Tällä hetkellä Neron arkuudesta ei ole muuta kuin muisto vain jäljellä, sillä hänestä on kuoriutunut todella sosiaalinen kissa. Hän viihtyy ihmisen seurassa ja oppi nopeasti noutamaan palloa tai lähes mitä tahansa sille heitettyä lelua. Nero on siinä mielessä samanlainen kuin Niki tämän asian suhteen, koska tätä taitoa ei tarvinnut kummallekaan opettaa erikseen. Molemmat oivalsivat heitetyn lelun jälkeen tuoda sen takaisin ihmiselle ja siitä se alkoi.